Kt, osa 1: Kynttilä

 Hyvää syksyä kaikille! Aloitan tänään tarinani kertomisen. Ennen kuin hämmennytte tuosta, tämä on postattu aiemmassa blogissani 27.9.2022. Tämä ensimmäinen osa sisältää kuolemaa ja muita synkkiä aiheita, jotka voivat ahdistaa. Laatu ei ole kummoista, mutta se nousee, lupaan sen! Näihin aikoihin kamerani ei ollut vielä saapunut luokseni, joten jouduin käyttämään puhelintani - en vain malttanut pitää näppejäni kurissa. Kenties kuvaan  tämän uudelleen joskus...

Mutta nyt, nauttikaa tarinasta!

Oli sateinen ilta. Vesi hakkasi halkeilutta ikkunaa ja tuuli vihelsi
resuisissa kattorakenteissa 

Talon sisällä eräs nuorehko mies teki kuolemaa, ympärillään kolme tytärtään. Ja lopulta kuolema saapui. Ensimmäinen tytär anoi kuolemaa antamaan vielä hetken, jotta he voisivat puhua tulevaisuudesta. Kuolema suostui. 

Hetki kului. 

Keskimmäinen tytär pyysi myös hetkeä, jotta he voisivat puhua menneisyydestä. Kuolema suostui taas, mutta aika kului armottomasti ja loppui pian. 

Sitten nuorin tytär pyysi lisäaikaa, jotta he voisivat puhua nykyhetkestä.

Lizbeth: Näetkö tuon kynttilän, joka palaa isäni pöydällä? Pyydän kuolema, anna aikaa kunnes se on palanut loppuun

Kuolema: Olkoon menneeksi

Sitten Lizbeth sammutti kynttilän

Näin Murky sai ikuisen elämän. Hän ei sytyttänyt kynttilää, ei edes kun hänen omat tyttärensä kuolivat. Hän kerrytti ikää satoja vuosia.

Murky: Hm. Miksi minä olen täällä? En koska olisin jalo ja kunnioittaisin tätä -tch, lahjaa. Koska olen pelkuri. Mutta mitä minä nyt teen?

30 vuotta myöhemmin

Palvelustyttö: Kuulitteko jo, herra neuvonantaja? Kuningatar on kuollut!

Murky: Kuollut? Miten ikävää...

Palvelustyttö: Menen suremaan. 

Murky: Tietysti. Näemme myöhemmin

Murky: Elämä... miten loppujen lopuksi turhaa se onkaan. 
Etenkin heillä, joilla se loppuu joskus.

Toisaalla

Lene: Ymmärsinkö oikein? Olet kylän seppä, mutta
 tahdot kuninkaalliseksi vartijaksi?

Alan: Tiedän, että se kuulostaa hullulta, mutta
pelastinhan sentään prinsessan hengen!

Lene: Hullu on lievä ilmaus.

Alan: Te olette Lene Fabien, maankuulu
kuninkaallisten suojelusta!
Ette kai te oikeasti tuomitse minua köyhyyteni perusteella?!

Lene: Tuomitsen sinut hintelien käsivarsiesi perusteella.

Alan: Minä pyydän!

Lene: (huokaisee) No, koeajalle pääset. Katsokin, etten kadu sitä

Alan: Kiitos...

Samaan aikaan, Murkyn lähellä

Willow: Kiitos vielä esittelystä, teidän armonne

Goldie: Ei kestä kiittää Willow. Meistä tulee vielä hyvät ystävät.

Willow: En ole ollut ennen palvelustyttö... jännittää... 

Goldie: Aivan suotta. 

Willow: Saanko kysyä jotain? Olette vanhin lapsi, eikö? Minkä takia teistä ei tule kuningatarta?
Siksikö koska olette nainen?

Goldie: Se on tapana. Jos vanhemmat eivät halua
lapsesta hallitsijaa, he tekevät uuden.

Goldie: Mutta he tulevat katumaan, että päästivät

pikkuveljeni valtaistuimelle.

Murky: Kas, uusi palvelustyttö...

Murky: Mutta mitä ihmettä... hetken jo luulin... Hänhän näyttää aivan Lizbethiltä!