Arvioin teidät kuvianne

 Heipparallaa ja mukavaa tammikuun alkua kaikille! ʕっ• ᴥ • ʔっ

Heitin muutama päivä sitten instagramiini tällaisen: 

@nukkesirkus_w

Vastauksia tuli todella paljon tutuilta ja tuntemattomilta! Pyrin ottamaan kaikki mukaan, mutta jos oma kuvasi livahti kyydistä, tai et huomannut lisätä sellaista niin ei huolta, teen tämän uudestaan myöhemmin!

Tässä kuvassa on karmivaa tunnelmaa! Viileät värit ja utuinen tausta sopivat täydellisesti tuomaan esille kuvan tapahtumia. Tämä voisi olla kohtaus jostain synkeän melankolisesta kauhuelokuvasta! Lisää tarinallisuutta kuvaan luo Kajon (nukke etualalla) elekieli ja ilmeet, minusta näyttää ainakin siltä, että hän tietäisi jonkun seuraavan. Mystisellä nukella takana ei ainakaan näytä olevan hyvät aikeet. Tai kenties he ovat tovereita, matkalla yhdessä tekemään pahuuksiaan? Nukkejen väriteema on myös kiinnostava ja musta ja valkoinen luovat kivan kontrastin. 

Tässä kuvassa on aivan todella somia nukkeja! Kuva tuo mieleen yhteiset selfie-hetket parhaan ystävän kera. He ovat juuri laittaneet kameran ajastimineen paikoilleen ja juosseet kuvaan poseeraamaan. Kuvan hempeät värit ja sydämet kiinnittävät huomion Harun ja Vanamon suhteeseen. Tämän kuvan perusteella he voisivat olla vaikka pariskunta tai kaksi bestistä. Nukkejen vaatteet ovat aivan ihanat ja tuovat osansa lämminhenkiseen ja suloiseen kuvaan. Kuvassa on myös sopivasti liikkeen tuntua, joka vie huomion nukkeihin. 

Tässä kuvassa on ihana lumimaisema! Ja miten ihmeessä nuken vaatteet on saatu sointumaan noin sulavasti taustan sävyihin?? Nukke itse on todella suloinen ja ihailen kaikkia, jotka saavat kiharatukan näyttämään noin kauniilta kuvissa (puhun kokemuksesta, terveisiä Marchelilta joka tekisi mieli ajaa kaljuksi toisinaan). Nukke itse on maailman suloisin. Mieleeni juolahtaa tätä katsoessa tarina pienestä keijusta tai haltijasta, joka näkee lunta ensi kertaa elämässään. Asento on yhtä aikaa riemukas ja varautuneen kummastunut. Toivottavasti dal-raukalle ei tule vilu! Toisaalta paksujen toppavaatteiden puute lisää tuntua siitä, että kyseessä tosiaan on jokin fantasiaolento joka ei tunne kylmää - samaa teoriaa tukevat nuo iki-ihanat korvat!

Jatketaan talvilinjalla. Tässä kuvassa nähdään neiti, joka on selvästi tottunut talvisiin olosuhteisiin. Hän seisoo tomerana hangessa, yllään neulepusero ja paksut lappuhaalarit ja vetää kelkkaa perässään. Hanki on niin paksua, että Yelena joutuu ahkeroimaan kyllä kunnolla päästäkseen nietoksille. Mutta lopussa kiitos seisoo ja voin jo nähdä neitokaisen kiitämässä kelkallaan riemuissaan. Taustan sumeus tuo huomion nukkeen, kuten valkeasta maisemasta eroittuva vaatetus - etenkin tuo paita! Sumea tausta tuo minulle myös mielikuvan väsymyksestä; Yelena ei ehkä jaksaisi enää kahlata hangessa, mutta haluaa kelkkailemaan niin ettei luovuta! 

Tässäpä määrätietoinen kuva! Nukkeneiti Aida pitelee käsissään nuppineulaa ja katselee samaiseen suuntaan. Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen, että hän valitsee matkakohdetta suurelta kartalta. Aida on pohdiskeleva luonne ja tässäkin hän näyttää tuumivan jotain. Kuvan väriteema tuo myös mieleen ajatuksiin uppoutumisen. Jäin miettimään miksi nuppineulan terävä kärki osoittaa nukkea itseään, mutta keksin vain blogiini turhan triggeröiviä vastauksia. Tai kenties kyseessä ei ole edes nuppineula vaan jokin muu vempele ja arvioija tulkitsi omiaan.

Tässäpä soma nukkeneiti! Adelinen tukka, silmät ja asu ovat ihanat, ne henkivät joulun taikaa ja tuovat mieleen kiltin naapurintytön. Hän näyttää tulleen jostain juhlista, jotenkin tunnelma tuo mieleen joulukirkon portaat tai koulun, joulujuhlan jälkeen. Hän on mielissään saamastaan lahjasta ja istuu odottamassa kyytiä kotiin... tai sitten hän odottaa, etsii katsellaan erästä tiettyä jolle aikoo antaa lahjan. Tämä eräs ei tietenkään odota saavansa lahjaan, niin muikean jännittyneeltä Adeline näyttää! Tämä voisi olla toisiksi viimeinen kuva jossain ihanassa joulusadussa!

Tässäpä on kuva, jonka värit ovat harmoniassa ja jonka ympärille saisi vaikka mitä tarinoita. Itselleni tulee mieleen jonkinlainen viktoriaaninen haamu tai kuolleista herännyt uudisraivaaja. Lämpimän värinen pelto on epätavallinen valinta karmivalle kuvalle ja se tuo siihen omaa kieroutunutta tunnelmaansa. Lilith voisi olla myös jonkin sortin noita, joka kerää kuolleista armeijaansa, ainakin tuon lentävän luurangon perusteella, liekö se hänen oikea kätensä?? Ehkä Lilithillä on mennyt hermo luisevaan heppuun ja hän lennättää tuota vihoissaan pitkin poikin, ainakin käden asennon perusteella.

Tästä kuvasta tulee mieleen jonkin seikkalun alku. Kuvakulma, katse kaukaisuudessa, hiukset, tausta... miten jännittävää! Ihan kuin Ellen olisi juuri tehnyt jonkin tärkeän päätöksen ja olisi juuri lähdössä matkaan. Tämä kuva voisi myös kuulua johonkin musiikkikohtaukseen... "Mä löydän seikkailuni jostain kaukaa! Niin toivon onnen löytyvän. Minä jostain löydänhän aivan toisen elämän! Minä toivon paljon enemmän..." Ellen on aivan kuin sankaritar jossain disneyn vakavamielisemmässä prinsessatarinassa. 

Tässä taas jouluinen talvikuva. Punaiseen pukeutunut tonttutyttö hyppää valkoisesta taustasta esiin kuin mansikka mustikkamaalla. Jotenkin sain ensimmäisenä mielikuvan, että hän olisi eksynyt. Toisaalta sormi huulilla hyssyttämässä kertoo, että hän saattaa tietää salaisuuden, mutta ei kerro! Tai jos sen kuiskaa korvaan niin ainakin pyytää säilyttämään salaisuuden. Toisaalta tausta on hieman synkkä, kuin auringonlasku, joten ehkä Inari varoittaakin meitä jostain tulevasta vaarasta.

En kestä miten söpöjä vaatteita kaikkien nuket omistavat! Omani suuttuisivat nähdessään näitä teidän asukokonaisuuksianne. Mazariini, Lillian ja Asari ovat kokontuneet rupattelemaan jostain. Jotenkin saan tästä vakavamielisia viboja. Se johtunee noista varjoista ja nukkejen asettelusta. Etenkin Asari näyttää vallan kauhistuneelta kuulemastaan. Jostain vakavasta aiheesta tässä siis kokoustetaan. Tai sitten koko vakavuus on mielikuvitukseni tuotosta. 

Tästä nukkeneidosta mieleeni tuli heti Ihmemaan Liisa! Eikös Liisakin tehnyt kukkaseppeleen...? Samanlaista haaveilutunnelmaa tulee tästä kuvasta, ehkä Lunakin haaveilee omasta ihmemaailmastaan, tai omasta rakkaasta. "Rakastaa, ei rakastaa..." Ihanan kesäinen tunnelma, vai onkohan tässä kevät? Kevättä on ainakin rinnassa. 

Amanda on lähtenyt lyhdyn kanssa retkelle! Punainen tukka tuo taas nukkea mukavasti esiin valkeasta taustasta. Tuo taivas <3 Kenties Amanda etsii jotakuta... onkohan joku tärkeä eksynyt lumimyrskyssä ja aamun valjetessa häntä lähdetään metsästämään. Kenties Amanda oli ainoa kyllin rohkea lähtemään. Mieleeni tulvii heti lämmittävä joulutarina tätä katsoessa, olettepa inspiroivia!

Huih, mitähän Kittysdolls oikein luki!? Tässä jos jossain on sitä joulun tunnelmaa. Sasha on todella suloinen koristellessaan joulukuusta. Tämä on kuin osa suloista kuvatarinaa jouluvalmisteluista... hitto, miksi en tehnyt sellaista... Kuvaa katsoessa kiinnostus herää: mitenköhän kuusenkaato on oikein sujunut, ei kai talossa majaile kissaa joka tykkää hajottaa koristeita...? Ihan kuin kuva valmistelisi jotain tapahtumaa, joka voi olla mikä hyvänsä katastrofin ja iloisen joulujuhlan välillä.

Kiitos kaikille kuvista!